Kuuluminen

6.7.2015

Maanantaiaamu, toinen päivä aineiston keräämistä. Aamulla hieman ennen yhdeksää pystytettiin kamerat Stoan musiikkisaliin, ja laitettiin nauhuri pyörimään. Toivottavasti kattoon kiinnitetyt mikit toimivat. Ensimmäisenä jaettiin ringissä tunnelmia ja kokemuksia viime viikosta.

Urbduuni aloitti työnsä viime viikon keskiviikkona 1.7. Kahdeksan projektilaista, vetäjät ja tutkijat. Esittelimme tuolloin lyhyesti tutkimustamme ja pääsimme mukaan harjoituksiin. Heitimme palloa toiselle ja keskityimme antamiseen. Vastuu kiinni saamisesta oli heittäjällä. Loimme mielikuvia liikkeellä. Liikuimme paksussa savessa muovaten keholla väylää, sitten vesiheininä virtaavassa vedessä. Saimme aavistuksen siitä, millaisin keinoin roolihahmoja voi alkaa rakentaa. Kaikki lähtivät harjoituksiin mukaan kyselemättä ja selittelemättä. Heittäytyminen ja ryhmän luottamus toisiin ja tekemiseen oli läsnä heti alusta alkaen. Työn kuluessa siihen tulee varmasti säröjäkin, mutta siinä hetkessä mukana oleminen oli jännittävää ja loi halun nähdä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Avoimuus ja uteliaisuus jotakin uutta ja tuntematonta kohtaan; ehkä se on osa sitä, mitä taide tuo työhön ja tekemiseen. Ja jossain vaiheessa voimme kenties näyttää, miten se ilmenee toiminnan pienissä, konkreettisissa yksityiskohdissa.

Maanantaina aamulla, jo niin paljon oli tapahtunut. Ryhmä oli jo hitsautunut yhteen, saanut yhteisiä kokemuksia ja odotti innolla alkavan viikon töitä. Kesän, projektin ja teoksen teemana on kuuluminen, ja tähän haluaisin kuulua. Roolit sekoittuvat. Ensimmäistä kertaa kerätessäni aineistoa, toivoisinkin olevani kameran toisella puolella.

Liisa